Instagram on lyömätön levittämään ideoita, tekniikoita, ajatuksia ja inspiraatiota ympäri maailman. Otan mielelläni osaa erilaisiin haasteisiin, kun löytyy mielenkiintoisia. Yksi parhaista tileistä, joilla näitä on koko ajan, on @craftastherapy tai www.instagram.com/craftastherapy Haasteen aihe ja moderaattori vaihtuvat siellä joka viikko. Tällä viikolla aihe on kädet, joilla kädentöitä tehdään. Hashtag #craftastherapy_hands tai www.instagram.com/explore/tags/craftastherapy_hands. Lisäsin sinne alla olevan kuvani, jonka otin värikkäiden tossujeni video-ohjeen pätkästä. Moderaattori Mandy lisäsi kuvaan siinä näkyvän mietelauseen.
Kuva, jonka Crafters Unite (@craftastherapy) julkaisi
Kuvassa on nyt mielenkiintoista keskustelua. Koska minut on merkitty kuvaan, olen myös saanut lisää seuraajia ja itse löytänyt mielenkiintoisia seurattavia.
Instagram on itselleni edelleen ehkä kaikkein ihanin sosiaalisen median osa, kun inspiroivaa katseltavaa löytyy kaikena aikaa lisää :) Tässä aiempi postaukseni Instagramista.
Vielä kuvia juhannusmatkaltani Pariisiin. Asuin Pariisin seudulla 1980-luvulla viisi vuotta ja muistoja riittää. Eniten rakastan Pariisissa tavallisia katunäkymiä ja yleistä tunnelmaa. Hiukan turhan kuuma oli minulle, 33 °C, joten aika poikki olin 3½ tiiviin päivän jälkeen!
Seinen rannoilla
Joskus on ihana nähdä rajatonta loistoa. Versaillesin palatsi.
Ja se toinen ääripää elämää...
Eiffel-tornissa kaksinkertaisten turvatarkastusten ja yli tunnin odotuksen jälkeen. Mutta se kannattaa, näkymä on niin upea!
Illalla Sacré Coeurin kukkulalta
Juuri minun värejäni latinalaiskorttelin kahvilassa!
Kauniita ja inspiraationtäyteisiä kesäpäiviä kaikille!
Häissä on aina hienoa nähdä, että yksityiskohtiin on panostettu ja etsitty uusia ideoita. Olin maanantaina Pohjois-Irlannissa häissä, jotka järjestettiin kahdessa eri paikassa. Seremonia puolilta päivin, ateria ja iltaohjelma olivat vanhaan koulutaloon rakennetussa juhlapaikassa, Orange Tree Housessa. Iltapäivällä siinä välissä meidät kuljetettiin busseilla Mount Stewartin ihanaan kartanon puistoon muutaman kilometrin päähän.
Tuolien koristeet olivat kaasojen pukujen paljettikangasta.
Erikoisin osa vihkiseremoniaa oli, että perheen koira käveli kaasojen kanssa eteen :) Valitettavasti en saanut siitä kuvaa!
Vihkiseremonian jälkeen ennen puistoon kuljetusta saimme kahvia tästä suloisesta vaunusta.
Puistossa:
Kiva idea oli pyytää vieraita lataamaan ottamiaan kuvia Instagramiin. Pöydillä oli pitkä lista, mistä kaikesta kuvia voisi ottaa. Kaikki painettu materiaali kutsuista lähtien oli samaa tyyliä, sekaisin kymmeniä erilaisia fontteja.
Ihanaa häissä oli sekin, että olin siellä yhdessä kolmen tyttäreni ja heidän perheidensä kanssa. Morsian oli tyttöjen serkku. Viidennet häät serkusten keskuudessa, kaikissa otettu samantyyppinen kuva.
Edellisenä päivänä kävimme Belfastin linnassa, jossa sinä päivänä sattui olemaan craft fair, käsityöläismyyjäiset. Sieltä ei voinut ottaa valokuvia, mutta otin niitä ulkona. Linnasta näkee Belfastin lahdelle ja koko kaupungin yli.
Esillä olleet käsityöläisten tuotteet olivat muuttuneet melkoisesti niistä ajoista, jolloin itse toimin Pohjois-Irlannissa käsityöläisena, 80- ja 90-lukujen vaihteessa. No, outoa olisikin, jos niin pitkän ajan kuluessa mikään ei muuttuisi! Silloin ylivoimaisesti eniten myytiin koruja ja keramiikkaa. Nyt oli useita erilaista vintagea myyviä, cupcake-innostus näkyi sekin, tilkkutyötekniikkaa oli edelleen, monenlaista sisustukseen kuuluvaa. Muutama huovutustöitä tekevä.
Varmasti Pohjois-Irlannista löytyy laajemmin kädentaitoja. Vaikka myyntiosastoja oli kahdessa kerroksessa ympäri linnaa, valikoima oli aika suppea. Yksi hyvä idea siellä oli, craft parties, eli erilaisia kädentaitoja kotikutsuilla. Kutsuihin kuului myös taidolla tehnyt, kauniisti esille asetetut leivonnaiset.
Tällä kertaa viivyin Belfastissa vain 5 päivää, ärsyttävän lyhyt aika. Koko muu perhe jäi sinne vielä, joten oli vaikea lähteä! Mutta palaan taas myöhemmin kesällä :)
Jotku työt kestävät kauan valmistua, jos ei oikein tiedä, mitä on tekemässä! Näin kävi tämän värikkään kassin suhteen. Kerroin siitä jo videoblogissa pari viikkoa sitten. Alunperin kassista piti tulla tytön mekon yläosa :)
Virkattujen laukkujen sangat helposti venyvät, jos nekin on virkattu. Halusin välttää tämän. Siksi päätin laittaa sangan sisään sähköjohtoa. Kaikenlaisia johtoja on jäänyt eri laitteista ja valitsin tietokoneen sähköjohdon. Katkaisin siitä sopivan palan. Virkkasin kiinteitä silmukoita sen ympärille hiukan alkuun ja sitten otin johdon pois virkkauksen ajaksi. Täytyy vaan katsoa, ettei putkesta tule niin tiukka, ettei johtoa saa työnnettyä sen sisään.
Itse johto pitää myös kiinnittää kassiin, koska muuten sanka alkaa venyä kiinnityskohdasta. Siksi avasin johtoa molemmista päistä.
Ompelin sangan kiinni kassin ja vuorin väliin siten, että pistot menivät johdon läpi lukuisia kertoja. Vuorin ja kassin osat olen esitellyt videolla.
